perjantai 30. tammikuuta 2009

aamu1

Loman ensimmäinen aamu. Käytetään mielummin termiä "loma" ja puhutaan pitkästä talvilomaasta kuin sairauslomasta tms. heikkouteen viittaavasta kotiin jäämisestä..

Näin häiriintyneitä unia ja heräilin pitkin yötä. Heräsin kellonsoittoon ja havahduin Saken töihin lähtöön, en jaksanut nousta.. Heräsin taas ysiltä ja tuijotin kattoa melkein kymmeneen..


Aamupuuro ja -kahvi. Tallennettu Todistettavasti syyllinen. Wow serveri alhaalla. Tiksun kanssa heiteltiin lumppareita ulkona. Serveri vieläkin alhaalla. Surffailin matkanjärjestäjien sivuilla ja haaveilin matkasta Miami Beachille. Nytkin siel olis 24 lämmintä. Onhan täälläki onneks lunta ja pikku pakkasta, ettei oo ihan synkkää. Eilistä makaronilaatikkoa mikroon ja treenimotivaation keräämistä. Kun jaksais vaan lähtee salille, se on ihan mukavaa, ja nyt ainakin on aikaa löhötä hierovassa tuolissa ja käydä saunassa.. Kyl tää tästä.

Oon miettiny jonkin verran eilistä tj:n soittoa. Harvalle työntekijälle herra isoherra soittaa ja kyselee vointia sairauslomalla. Pakkohan sen on arvostaa mua ja mun työtä.. tai sitten se varmistelee etten haasta oikeuteen epäoikeudenmukaisesta kohtelusta! oon tainnu katsoo liikaa amerikkalaisia poliisisarjoja.. Onko se oikein edes ehdottaa lääkärin määräämää kuukauden lepoa lyhennettäväksi "tämän viikonlopun yli"? Lääkäri oli oikeessa sanoessaan etten ole tasavertainen neuvottelukumppani tällä hetkellä, koska voimat ei riitä miettimäään itse vaan myöntyisin siihen mitä ehdotetaan. Totta. Eilen melkein uskoin että ens viikolla jo palaveerataan työoloista, mut ei hitto vieköön! Se lääkäri tajus kyllä et tää väsymys on muuta kuin pelkästään viikon vähäiset unet, ja itse ymmärsin sen vasta tänään sitä kattoa tuijotellessa.

torstai 29. tammikuuta 2009

Johanna pois pelistä!

Pysäyttävää kun kaveri lähettää viestillä linkkejä työpaikoista joita on katsonut mulle sopiviksi.. eri paikkoja joissa mua kuulemma tarvitaan. Sanoo että on tehtävä jotain etten kuihdu rusinaksi, koska ei ole kiva olla kaveri rusinan kanssa.. ehkä parasta mitä mulle on sanottu! Hätkähdyttävää. Se ei ehkä ole paljon, mutta osu ja uppos.

Kävin tänään töissä ennen lääkärin tapaamista, ja vastaanoton jälkeen lähetin päällikölle viestin:

Kävin lääkärissä tänään ja ilmoitin jo Jannelle etten tule enää töihin. Janne ei onneksi kysellyt syytä tai sairausloman pituutta.

Nyt ei ole enää kyse vain poskionteloista vaan jaksamisesta. Kroppa hajoaa ensin, koska pää ei tajua himmata ajoissa! Olen pois töistä ainakin neljä viikkoa. Kahden viikon kuluttua on tsekkausaika lääkärillä ja ollaan viisaampia taas.
Erinäisten testien ja keskusteluiden jälkeen viisaammat ovat todenneet että olen ajamassa itseäni loppuun hyvää vauhtia, ja jotain on tehtävä. En ole nukkunut moneen aikaan kunnolla (työpainajaisia), ja väsyneenä kaikki asiat tuntuvat suuremmilta ja aiheuttavat oravanpyörän, josta nyt on hypättävä pois.
Olen pahoillani kaikesta harmista mitä poisjääntini aiheuttaa, erityisesti suurimman projektin osalta. Oli mukava saada se homma, ja sen ajatuksen voimalla räpiköin kaikista muista tehtävistä viimeaikoina. Nyt teidän on kuitenkin joko hommattava joku muu kokoava voima, jos haluatte pysyä aikataulussa, tai lykättävä deadlinea. So sorry!!

Suurin osa töistäni on mukavia, ja ymmärrän että olen itse ne hoitaakseni ottanut, mutta erityisesti henkilöstöasiat tuntuvat todella raskailta, kun en koe saavani tukea esimieheltäni enkä paljoakaan muultakaan johtoryhmältä. Johtoryhmän sisäiset kitkat koen myös uuvuttavina, ja ilmapiirille on oikeesti pian tehtävä jotain.

Näistä asioista voimme puhua töihin palattuani, nyt ei ole, eikä ole ollut vähään aikaan, voimia näiden läpikäymiseen. Tiedän että tää tulee nyt vähän kuin salama kirkkaalta taivaalta, niin se tuli itsellekin.


Pyysin myös ettei henkilöstölle kerrota poissaolon syytä.. selkävaivoja on ollut paljon muutenkin liikkeellä, ehkä niihin on hyvä vedota.

Vähän pelottaa mitä tästä kaikesta ajatellaan, ja pelottaa että mua pilkataan tai haukutaan tms. kun en jaksa töitäni ja lisään näin muiden taakkaa..
ehkä mua ei oteta edes tosissaan.

Tosin viimeksi eilen keskustelussa kävi ilmi että 3 / 5 johtoryhmän jäsenistä on tyytyväisiä, eikä koe työtään liian raskaaksi. Ehkä pojat siis hoitaa kimpassa myös mun duunit! Nyt pitäis asennoitua siihen, mitä se lääkärikin sanoi: ei ole mun ongelma kuka mun työt hoitaa, eikä ole mun ongelma jos hommat kaatuu, mä hoidan nyt itseni kuntoon ja menen uusin voimin laittamaan asiat oikealle tolalle. Monet on sanoneet että täytyy ajatella terveyttään ennen työtä, mutten voi mitään sille, et tunnen itseni semisti looseriksi nyt :(

perjantai 23. tammikuuta 2009

perjantai - joka ei tunnu parjantailta

Nina tuli meille eilen dokumenttielokuvafestareiden jälkeen yöksi. Onneks mulla oli vapaapäivä tänään :) Juteltiin yömyöhälle, ja aamupalan jälkeen käytiin salilla ja syömässä, ja lähdettiin Helssinkiin katsomaan dokumettejä. Sakke ei luvannu lähtee mukaan, mutta kuinka ollakaan, käveli meitä vastaan kadulla ja saatiin sekin puhttua mukaan :D
Sit tultiin kotiin ja päivä olikin pulkassa. Nina lähti kotiin ja kävin Tiksun kans ulkoilemassa.
Nyt on tosi kipee olo! Aamulla tuntu vähän tukkoselta, mut ei ollut kuumetta. Salin jälkeen alkoi tuntua painetta toisessa poskipäässä, ja nyt vähän niinku jomottaa koko poski. Kurkkukin on karhee ja olo tuntuu kuumeiselta. Ehkä se on vaan stressiä huomisesta työpäivästä ja menee ohi sit huomenna. Ei työn ehkä todellakaan kuuluis olla kuumettanostattavaa :/
Treeni kulki tänäänkin hyvin, ja nyt kyllä harmittaa jos kipeys iskee ja treenit keskeytyy taas kun on saanu hyvän draivin! Nyt nukkumaan ja huomenn pirteänä töihin... just joo!

perjantai 16. tammikuuta 2009

tänään ei ollu lainkaan niin paha päivä ku eilen!

Ei niin!! Ehkä nukuin paremmin, ehkä en. Ehkä oli perjantaifiilis, tai sit ihmiset ei vaan ollu niin ärsyttäviä kuin eilen. Eilen oli kyllä pahin päivä tänä vuonna, ja pahin päivä moneen kuukauteen. Viime talvena saattoi olla yhtä pahoja päiviä.. tai varmaan Elixian aikaan. Ne päivät oli kyllä pahoja. Silloin jopa itkin töissä, nyt oon vaan meinannu itkeä. Eikö fiilis sitten ole ollut yhtä paha, vai oonko kenties kovettunut ja kestän enemmän?

Kävin töiden vuoksi Jumbossa työpaikalta lähdön jälkeen. Satuin käymään Anttilassa jonka kempsuosastoa laitettiin usiks ja siellä oli paljon alennuksia kempsupuolen tuotteista. Pelästyin oikein kun kassaneiti pyysi 68€!! Mut säästin tosi paljon ;)
Meinasin ostaa hiusvärinkin, joka maksoi 14,95€ mutta ajattelin kuitenkin katsoo vielä Prismasta kun käyn ruokaostosilla, ja siellä SAMA hiusväri maksoi 7,90€. Aika huima ero, ja taaaas säästin monta euroa :D Huono juttu siinä värissä oli se, ettei se tehonnut mun jouhiin. Ei nämä vaalene vaikka mitä tekis. Miten ihmeessä mä ne ennen olen vaaleiksi saanut?!

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Rentouttavaa

Soitin hierojalle tänään ja kyselin kuinka pitkälle ajat menee - tänään 18.45. Ei mennyt siis kovin pitkälle! Tänään oli muutenkin ihan jees työpäivä kun koko muu johtoryhmä oli pois, ja pidettiin Mikan kanssa putiikkia pystyssä. Sain tehtyä rästihommia pois ja sellasta.

Tiko oli eilen illalla tosi omituinen. Se tuli meidän sänkyyn ja kaipas huomiota kauheesti. Yölläkin tuli viereen nukkumaan. Tänään pidettiin salilta vapaa, joten kävin töiden jälkeen koirulin kanssa pitkähköllä kävelyllä ja lähdin hierojalle vasta kun Sakke oli jo kotona, eikä Tikon tarvinnu olla tänään illalla lainkaan yksin. Toivotaan että auttaa!

Hieroja sai nesteet kiertämään jaloissa taas, ja suositteli LPG-käsittelyä, joka parantaisi arpikudosta ja voisi auttaa tuohon mun takareiteen, jonka kipuilu kuulemma vaikuttaisi arpikudoksen aiheuttamalta. Järkeenkäypää! Tosin se hoitokuuri maksaa pienen omaisuuden..

maanantai 12. tammikuuta 2009

maaaaanantaaaaii..

Ei millään olis jaksanu nousta aamulla, ekäi millään olis halunnu mennä töihin.. Ja sit tää päivä oli taas aika holtiton eikä tullut tehtyä just niitä juttuja joita piti. Oli vähän kipee olo aamulla ja pelästyin jo et en pääse salille tällä viikollakaan kunnolla, mut kyllä se olo siitä taas parani. Nyt kun vaan jaksais!! Tosi kurjaa että työt haittaa vapaa-aikaa niin tosi paljon. Vaikka olis aikaa töiden jälkeen, on jo niin väsyny ettei millään virta riitä.

Täytyis keksiä mitä sitä isona haluais tehdä. Ei oo helppoa! Mummi oli lehdestä ottanu mua varten työpaikkailmotuksen jos vaikka haluaisin hakea Porista töitä :) höh, voi sitä hassua.

Ajettiin lauantaina Poriin katsomaan Tonin bändin keikkaa, ja kyllä kannatti ajaa! Oli tosi mukava viikonloppu taas ihan vaan oman suvun kesken. Tai oli siel keikalla muitaki ;) Aika omituista porukkaa kun viihtyy niin hyvin keskenään? Keikkaki oli ekaksi keikaksi tosi mahtava eikä pojista näkyny jännitys yhtään. Ei muuta ku isompia keikkoja kiertämään!! Lähtö oli taas haikee ja vaikee ja niinä lähdön hetkinä ja kohti kotia ajellessa iskee aina ikävä Poriin ja tekis mieli muuttaa takaisin lähemmäs kaikkia. Kyllä sen sit taas kohta muistaa ettei siellä kuitenkaan sen useemmin mitään tapahdu, vaan kaikki kokoontuu silloin kun satutaan samaan kaupunkiin samaan aikaan.. mut silti.

Jostain täytyis kerätä nyt treenifiilistä ja energiaa ja motivaatiota, ja valmistautua salille lähtöön kun se Sakke tulee kotiin...

tiistai 6. tammikuuta 2009

Loppiainen

Olispa aina työviikot tälläsiä et olis vapaapäiviä siellä täällä. Ihanaa oli taas nukkua 10h ja herätä rauhassa.. käytiin salilla tekemäs jalkatreeni ( prässissä sarjaa 150kg:lla!!! jei!! ) ja käytiin katsomassa Twilight - houkutus. Vampyyrileffat on aina yhtä ihania, ja varsinki kun vampyyrit on noin reteitä! Loistavasti näytelty ne suuret tunteet vaik joissain kohdissa meniki vähän hölmöilyks.. Todettiin että Sakke on luultavasti kesken jäänyt vampyyri - niin monet piirteet stemmaa tohon ikinuoreen Edward Culleniin ;)

Nyt nukkumaan ettei huominen työpäivä oo ihan tuskaa.. vaik on se kuitenki, ei se unesta riipu..

perjantai 2. tammikuuta 2009

Pitkän harkinnan kallis tulos:


Hip hei, nyt ne on vihdoinkin kotona! Ja oli vielä alessa -20%, ja aleksin kortilla vielä halvemmat! Ei siis kuitekaan lainkaan halvat sanan varsinaisessa merkityksessä. Mutta niiiin nätit :)

Eilen vapaa, tänään töissä, pari vapaata, yks töitä, taas vapaa, kolme töitä ja sit onki säpäleiset viikot takana ja arkista aherrusta edessä monta kuukautta. Tänään oli työmotivaatio totaalisesti kadoksissa, ja sain aikaiseks murto-osan siitä mitä yleensä. Mut ehkä täytyy se mullekin suoda silloin tällöin.

Sakke tuli Porin reissusta kotiin samoihin aikoihin kun mä tulin töistä. Käytiin Fonda del Solissa syömässä ja sit shopattiin mun El Naturalistat!! :) ( vieläkin hymyilyttää kun ajattelen niitä ).

Oli ihan kiva fiilis viikonlopusta ja vapaista, kunnes aamusta asti vaivannut väsymys iski oikeen kunnolla. Nyt ei jaksais mitään, ei huvita.. Väsyneenä sitä ottaa kovin henkilökohtaisesti kaiken turhanpäiväsenkin ja ymmärtää niin helposti väärin äänenpainot ja tarkoitusperät. Saako silloin loukkaantua? Jos tietää ylireagoivansa, mutta silti tuntuu pahalta.. Voispa sitä vaan asennoitua niin ettei välitä, unohtaa ja jatkaa normaalisti, mut ei :( Mut huomenna varmasti on parempi fiilis taas. Hyvää yötä siis.. zZzzz...

torstai 1. tammikuuta 2009

UUSI VUOSI JA UUDET KUJEET :)

Vuosi vaihtui tosi mukavasti. Sakke lähti Poriin kavereiden luo kun sai perjantain (huomisen) yllättäen vapaaksi. Ei kuitenkaan haitannu, kun Ninnu ja Vichy tuli meille, mun ja Tiksun kans juhlimaan vuoden vaihtumista :D

Käytiin leffassa katsomas "Naiset". Ei ollu häävi leffa! Aika tyhjänpäivänen ja väkisin väännetty parituntinen, mut oli tarpeeks karkkia (jäikin viel paljon), poppareita (niitäkin jäi!!) ja loputon pepsi josta juotiin vuorokausi. Vichy ja Tiko oli kaksistaan kotona sen aikaa, ja kämppä oli kunnossa kun tultiin takas. Ihme!

Koirulit vähän pelkäs paukkuja ja paleli ulkona (vaikka Tiko lainas villapaitaa Vichylle), eli raketteja ei kovin paljon seurailtu. Juotiin 1,5 pulloa punkkua ja juoruttiin kolmeen asti yöllä. Ai että!! Voisko olla parempaa tapaa viettää tätä pakkoryyppyjuhlaa jolloin pitäis aina olla maailman erikoisimmat suunnitelmat ja juhlatunnelma ja kultaa ja kimallusta. Ehkä ens vuonna voi kehittää jotain erikoista..

Se vaan on fakta et tyttöjen täytyy toisinaan saada jutella tyttöjen juttuja ja juoruta. Se on elinehto ja tekee elämästä elämisen arvoista ;) Parannettiin kyllä maailmaa ja suunniteltiin tulevaa, muisteltiin vanhoja ja naurettiin meidän hassuja koiria.

Tänään käytiin kylpylässä pulikoimassa. Oli sekin vaan niin hienoo! Nyt kun se kylpylä on korkattu, voidaan Sakenki kans mennä joskus. Laskettiin liu'uista ja uitiin vastavirtaan (vaik toisinaan kulkusuunta tuntui olevan myötävirtaan vaikka kuinka ui vastaan) , lilluttiin porealtaassa ja nähtiin miten yhden venakkotytön biksuyläosa oli lipsahtanu pois paikaltaan, ja oltiin kyl aika kurjia kun ei sanottu sille :(

Sakke lupas tulla huomenna kotiin. Onki jo ikävä eikä yhtään kiva nukkua yksin! Onneks huomisen työpäivän jälkeen onkin jo taas viikonloppu, jei!!